Rotujen välisestä tasa-arvosta ja yhdenvertaisesta kohtelusta työssä annettujen direktivien taustaa

EU:n syrjinnänvastaiset direktiivit* on johdettu suoraan Amsterdamin sopimuksesta, ja EU:n jäsenvaltioiden hallitukset hyväksyivät ne yksimielisesti 18 kuukauden kuluessa siitä, kun perustamissopimus oli toukokuussa 1999 tullut voimaan. Perustamissopimuksessa, jossa vahvistetaan Euroopan unionin periaatteet ja tavoitteet, todetaan seuraavaa:

”Unioni perustuu jäsenvaltioille yhteisiin vapauden, kansanvallan, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen periaatteisiin.”

Siinä korostetaan syrjimättömyyden periaatteen olennaista merkitystä laajennetaan periaate koskemaan muitakin alueita kuin edellä mainittuja kansalaisuutta sekä miesten ja naisten välistä palkkatasa-arvoa. Perustamissopimuksessa annetaan Euroopan unionille etenkin valtuudet torjua erilaisiin syihin perustuvaa syrjintää. Valtuudet on määritelty 13 artiklassa:

”Neuvosto voi tässä sopimuksessa yhteisölle uskotun toimivallan rajoissa yksimielisesti komission ehdotuksesta ja Euroopan parlamenttia kuultuaan toteuttaa tarvittavat toimenpiteet sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän torjumiseksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän sopimuksen muiden määräysten soveltamista.”

Rotujen välisestä tasa-arvosta ja yhdenvertaisesta kohtelusta työssä annerrujen direktiivien lähtökohdat

Direktiivien taustalla oleva perusperiaate on se, että kaikilla pitäisi olla oikeus saada yhdenvertaista ja oikeudenmukaista kohtelua. EU:n ensisijainen tehtävä on puolustaa tätä perusihmisoikeutta. Kuten molemmissa direktiiveissä selvästi todetaan, tämä on välttämätöntä, jotta EU:ta kehitetään ”vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvaksi alueeksi”. Se on olennaisen tärkeää myös, jos rinnakkainen yhtäläisten mahdollisuuksien periaate halutaan säilyttää ja jos kaikille halutaan antaa samat mahdollisuudet toteuttaa itseään ja saavuttaa se, mihin kullakin on valmiudet.

Tämä puolestaan on tärkeää, jos halutaan saavuttaa EU:n aajakantoisemmat päämäärät. Direktiivien mukaan syrjintä "voi haitata Euroopan yhteisön perustamissopimuksen tavoitteiden saavuttamista, etenkin korkean työllisyysasteen ja sosiaalisen suojelun korkean tason saavuttamista, elintason ja elämänlaadun kohottamista, taloudellista ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja solidaarisuutta." Se voi myös vaarantaa Euroopan työllisyysstrategian tavoitteet, joiden tarkoituksena on "saada aikaan sellaiset olosuhteet, jotka edistävät sosiaalista osallisuutta työmarkkinoilla, ja tukea ikääntyviä työntekijöitä, jotta he osallistuisivat työelämään nykyistä kauemmin."