Tasa-arvodirektiivien täytäntöönpano EU:n jäsenvaltioissa

Tarkoituksena ei ole käsitellä tässä yksityiskohtaisesti jokaisen jäsenvaltion toteuttamia toimenpiteitä tai laatia täydellistä luetteloa tehdyistä tai harkittavana olevista muutoksista, vaan kuvailla valikoituja, tietyissä valtioissa toteutettuja tai parhaillaan toteutettavia toimenpiteitä, jotka ovat esimerkkejä toiminnan luonteesta ja laadusta. Nämä toimenpiteet ja järjestelyt niiden toteuttamiseksi voivat myös toimia esimerkkeinä hallituksille, jotka eivät vielä ole päättäneet, mikä on paras tapa täyttää direktiiveissä asetetut velvoitteet.

Kuulemismenettelyt eri valtioissa

Tanskassa eri ministeriöt, paikallisviranomaiset, ihmisoikeustoimikunta, etnisten vähemmistöjen neuvosto sekä työnantajajärjestöt ja ammattiyhdistykset osallistuivat asiantuntijakomitean jäseninä uuden rotujen välisestä tasa-arvosta annettavan lainsäädännön laatimiseen direktiivin julkaisemisen jälkeen. Komitean laatimaa raporttia levitettiin sen jälkeen laajalti kommentoitavaksi. Raportin perusteella parlamentille esiteltiin tammikuussa 2003 kaksi lakiesitystä, joiden tarkoituksena on yhdessä tarjota direktiiveissä vaadittu suoja.

Suomen hallitus asetti kaksi työryhmää pohtimaan lainsäädäntöön tehtäviä direktiivien noudattamisen edellyttämiä muutoksia. Rotujen välistä tasa-arvoa käsittelevään työryhmään kuului vähemmistövaltuutettu ja tasa-arvovaltuutettu, työnantajien ja työntekijöiden edustajia, kaksi kansalaisjärjestöä (Suomen ihmisoikeusliitto ja Pakolaisneuvonta) sekä edustajia asiasta vastaavista ministeriöistä. Etnisten vähemmistöjen ja siirtolaisryhmien edustajille annettiin lisäksi tilaisuus kommentoida työryhmän esityksiä. Parlamentin käsittelyyn annettiin sen jälkeen vuoden 2002 lopussa yksi tasa-arvoa käsittelevä lakiesitys, joka kattaa kaikki syrjintäperusteet.

Ruotsissa tulivat vuonna 1999 voimaan lait etniseen alkuperään, vammaisuuteen ja sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän kieltämisestä työssä. Lakeja on kuitenkin muutettava ja niiden soveltamisalaa laajennettava, jotta ne tarjoavat direktiiveissä vaaditun suojan. Tutkintavaliokunta laati raportin siitä, miten tämä olisi parhaiten tehtävä.

Lakien vaikutusten kohteena olevia väestöryhmiä edustaville järjestöille, työnantajien ja työntekijöiden edustajille, syrjintäasiamiehille, yliopistoille ja kirkoille annettiin tilaisuus kommentoida raporttia. Myös Alankomaissa järjestettiin laaja kuulemismenettely lakiehdotuksista, joilla pyritään torjumaan direktiivien kattamia syrjinnän muotoja. Lakiesitys vammaisten yhdenvertaisesta kohtelusta lähetettiin käsiteltäväksi 25 järjestölle, joiden joukossa oli muun muassa työnantajajärjestöjä ja ammattiyhdistyksiä, oppilaitoksia sekä vammaisia edustavia järjestöjä. Ikäsyrjinnän työssä kieltävää lakialoitetta koskevaan kuulemisprosessiin osallistuivat liittokanslerinviraston tasa-arvolautakunta, työlaitos sekä virkamiesten ja työntekijöiden neuvosto. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on järjestetty erittäin laaja kuuleminen. Hallitus on tehnyt huomattavia ponnisteluja tiedottaakseen asiasta ja saadakseen asianomaisten järjestöjen, yritysten ja kansalaisten kommentteja siitä, miten lainsäädäntöä olisi muutettava direktiiveissä vaaditun suojan tarjoamiseksi.

Isossa-Britanniassa (ts. Englannissa, Walesissa ja Skotlannissa – Pohjois-Irlannissa on erillinen lainsäädäntö ja menettelytavat) kuulemismenettely käynnistettiin julkaisemalla Towards Equality and Diversity -niminen tiedonanto (Kohti tasa-arvoa ja monimuotoisuutta), jossa esiteltiin hallituksen yleinen lähestymistapa ja selitettiin kansantajuisesti direktiivien pääsisältö ja erilaiset asiaan liittyvät näkökohdat. Prosessi tuotti yli 850 kannanottoa yksityishenkilöiltä, yrityksiltä, vapaaehtoisjärjestöiltä ja etujärjestöiltä. Seuraavaksi julkaistiin Equality and Diversity – the Way Ahead -niminen tiedonanto (Tasa-arvo ja monimuotoisuus – tulevaisuuden näkymät), jossa esiteltiin hallituksen ehdotukset uusiksi säännöksiksi ja tarjottiin yleisölle uusi mahdollisuus esittää näkemyksiään. Sen yhteydessä julkaistiin myös kolmas keskusteluasiakirja Equality and Diversity – Making it Happen (Tasa-arvo ja monimuotoisuus –  oteuttaminen käytännössä), jossa asianomaisia pyydettiin esittämään näkökantansa lainsäädännön tueksi toteutettavista toimista ja asiasta vastaavista elimistä. Kaikki keskusteluasiakirjat julkaistiin englannin lisäksi monilla muillakin kielillä, kuten arabiaksi, hindiksi ja kiinaksi, jotta etniset vähemmistöt pystyivät tutustumaan niihin. Asiakirjat julkaistiin lisäksi sellaisessa muodossa, että myös vammaiset pystyvät lukemaan niitä. Niiden yhteydessä järjestettiin kaikkialla maassa myös monenlaisia tapahtumia, kuten ministerien ja etujärjestöjen välisiä pyöreän pöydän keskusteluja, jotta käsittelyyn osallistuisi mahdollisimman moni ja jotta ehdotuksista annetut näkemykset edustaisivat laajaa joukkoa.

Pohjois-Irlannissa on järjestetty erillinen, samoja suuntaviivoja käsittelevä kuuleminen. Promoting Equality of Opportunity – A Single Equality Bill for Northern Ireland (Yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen – kattava tasaarvolaki Pohjois-Irlantiin, toukokuu 2001) käsitteli yleisperiaatteita ja Promoting Equality of Opportunity – Implementing EU Obligations in
Northern Ireland (Yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen – EU:n valvontasitoumuksen täytäntöönpano Pohjois-Irlannissa) etsi näkökulmia ehdotettuun lakiluonnokseen.

Muut syrjinnän perusteet

Belgiassa vuoden 2003 alussa hyväksytyssä uudessa liittovaltion laissa kielletään fyysisiin ominaisuuksiin, siviilisäätyyn, syntymäpaikkaan ja terveydentilaan perustuva syrjintä sekä etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuva syrjintä. Myös Ranskassa marraskuussa 2001 hyväksytty syrjintää työssä koskeva laki kattaa kaikki nämä perusteet ja lisäksi poliittiseen vakaumukseen ja ammattiyhdistystoimintaan perustuvan syrjinnän. Kaksi viimeksi mainittua perustetta sisältyvät myös ehdotettuun Portugalin työlainsäädäntöön.Heinäkuussa 2001 annettu Suomen työsopimuslaki kattaa myöskin kaikki edellä mainitut mahdolliset syrjinnän perusteet ja lisäksi kieleen perustuvan syrjinnän. Nämä kaikki perusteet sisältyvät myös esitykseen tasa-arvolaiksi, joka tulee voimaan tänä vuonna ja jonka tarkoituksena on täyttää molempien direktiivien vaatimukset yhdellä ainoalla lailla.

Suojelun soveltamisalan laajentaminen

Belgiassa tammikuussa 2003 hyväksytyssä liittovaltion laissa kielletään tavaroiden ja palvelujen saantiin liittyvä syrjintä uskonnon, vammaisuuden, iän ym. sekä etnisen alkuperän perusteella. Siinä säädetään lisäksi, että kaikilla on yhtäläiset oikeudet osallistua yhteiskunnalliseen, poliittiseen, taloudelliseen ja kulttuuritoimintaan.Ranskassa vuoden 2002 alussa hyväksytyssä laissa kielletään monenlaisiin syihin, kuten kansallisuuteen, fyysiseen ulkomuotoon, poliittiseen näkemykseen, terveydentilaan ja ammattiyhdistystoimintaan sekä etniseen alkuperään ja yhdenvertaisesta kohtelusta työssä annetussa direktiivissä määriteltyihin perusteisiin perustuva syrjintä asunnon saannin osalta.Alankomaiden parlamentin käsiteltävänä olevaan, vammaisten oikeutta yhdenvertaiseen kohteluun koskevaan lakiesitykseen sisältyy myös heidän yhtäläinen oikeutensa saada julkisia liikennepalveluja sekä työtä ja koulutusta.Ruotsissa maaliskuussa 2003 julkaistu hallituksen lakiesitys kattaa etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, sukupuolisen suuntautumisen ja vammaisuuden. Siinä asetetaan yhtäläiset oikeudet saada tavaroita ja palveluja, asunnot mukaan luettuna, työn ja yhdenvertaisesta kohtelusta työssä annetussa direktiivissä määriteltyjen asioiden lisäksi. Uskontoon ja vakaumukseen liittyvät säännökset kattavat myös oikeuden sosiaaliturvaan ja sosiaalietuuksiin.<Isossa-Britanniassa rotusyrjintää koskeva suoja kattaa myös epätasa-arvoisen kohtelun julkisten tehtävien harjoittamisessa. Laissa täsmennetään myös, että kaikilla, riippumatta rodusta, on yhtäläinen oikeus käyttää tiloja ja saada tavaroita ja palveluja. Näin varmistetaan, että suoja kattaa myös alueiden ja mukavuuksien, kuten puiston, uima-altaan tai muun julkisen tilan, käytön yleisen määritelmän mukaisten palvelujen lisäksi. Samanlainen suoja on voimassa myös Pohjois-Irlannissa.

Järjestelyt syrjintätapausten käsittelemiseksi

Itävallan lainsäädäntöön tehtyjen muutosesitysten mukaan syrjinnästä valittavat henkilöt voivat tuoda asiansa tasa-arvoelimen ja/tai siviilituomioistuimen käsiteltäväksi. Tasa-arvoelimellä on valtuudet aloittaa sovittelumenettely ja tehdä päätöksiä, jotka eivät ole sitoviaAlankomaissa syrjinnän uhrit voivat esittää valituksensa tasa- rvolautakunnalle täysin maksutta. Lautakunta ei voi määrätä vahingonkorvauksia, eivätkä sen päätökset ole oikeudellisesti sitovia, mutta yleensä niitä noudatetaan. Se voi joka tapauksessa ryhtyä itse oikeustoimiin, jos sen suosituksia ei noudateta.Italian nykyisessä maahanmuuttolaissa, jota voidaan mahdollisesti muuttaa annetuissa direktiiveissä vaaditun suojan tarjoamiseksi, pyritään erityisesti välttämään kaikkia tarpeettomia muodollisuuksia syrjintätapauksia käsiteltäessä. Tällaista tapausta käsittelevällä tuomarilla on valtuudet hyväksyä välitoimi syrjinnän lopettamiseksi.Irlannissa syrjinnän kohteeksi joutuneet henkilöt voivat tuoda asiansa tasaarvoasioiden tutkintaviraston (Director of Equality Investigations, ODEI – tasa-arvotuomioistuin) ja työllisyyttä koskevissa asioissa joko tasa-arvotuomioistuimen tai työtuomioistuimen käsiteltäväksi. Molemmat voivat lisäksi siirtää asian sovittelumenettelyyn ODEI:n tasa-arvoasioiden sovittelusta vastaavalle virkamiehelle (Equality Mediation Officer), ellei jompikumpi osapuoli vastusta sitä. Tutkinnan päätyttyä tasa-arvoasioita käsittelevä virkamies tai työtuomioistuin voivat vaatia korvauksia ja/tai määrätä tiettyjä toimenpiteitä täytäntöönpantaviksi.Ruotsissa syrjinnän kohteeksi joutuneet voivat tuoda asiansa joko työtuomioistuimen käsiteltäväksi tai, jos asiaan ei liity työllisyyskysymyksiä, käräjäoikeuteen. Molemmat yrittävät toimia välittäjinä osapuolten välillä ja saada aikaan vapaaehtoisuuteen perustuvan ratkaisun.Isossa-Britanniassa työhön liittyvät syrjintätapaukset käsitellään työtuomioistuimissa, joissa oikeudenkäynnit ovat melko epämuodollisia, edustamista koskevia rajoituksia on vähän, asian käsittelyn aloittaminen on suurimmaksi osaksi maksutonta ja kantajan maksettavaksi ei yleensä määrätä kuluja, vaikka hän häviäisi. Kiistojen ratkaisuissa menettelytavan keskeisenä päämääränä on auttaa osapuolia pääsemään sopuun, ja siinä avustaa tarvittaessa riippumaton sovitteluvirasto ACAS. Samanlainen järjestelmä toimii Pohjois-Irlannissa, missä sukupuoleen, rotuun ja vammaisuuteen liittyvät kantelut käsitellään työtuomioistuimissa. Uskonnolliseen vakaumukseen ja poliittiseen mielipiteeseen liittyvät kantelut käsitellään oikeudenmukaiseen työllisyyteen liittyviä asioita käsittelevässä tuomioistuimessa (Fair Employment Tribunal).

Syrjinnän uhrien auttaminen ja tukeminen

Belgiassa että Ranskassa ammattiyhdistykset ja muut vähintään viisi
vuotta toimineet järjestöt voivat hiljattain hyväksytyn lainsäädännön mukaan edustaa syrjintävalituksen tehnyttä henkilöä ja ryhtyä myös oikeustoimiin hänen puolestaan.Ranskassa otettiin toukokuussa 2001 käyttöön myös maksuton puhelinpalvelu (114-numero), johon rotusyrjinnästä kärsivät henkilöt tai tällaista käytöstä nähneet voivat soittaa saadakseen tietoa oikeuksistaan ja neuvoja siitä, mitä on tehtävä ja mistä saa apua. Soittajat voivat halutessaan pysyä nimettöminä. Yhtäläisten mahdollisuuksien ja rasisminvastaisen toiminnan keskus (Centre pour l’égalité des chances et la lutte contre le racisme) on ottanut vastaavan palvelun käyttöön Belgiassa. Alankomaissa on yli 40 kaupunkiin ja Ruotsissa 13 kaupunkiin perustettu syrjinnänvastainen toimisto, josta rotusyrjinnän uhrit voivat saada tietoa siitä, mitä he voivat tehdä syrjinnän estämiseksi ja millaisiin oikeustoimiin he voivat ryhtyä kärsimänsä vääryyden korjaamiseksi.

Riippumattomien elinten perustaminen torjumaan syrjintä

Isoon-Britanniaan perustettiin vuonna 1976 rotujen välisestä tasa-arvosta vastaava lautakunta (Commission for Racial Equality). Sen tehtäviä ovat syrjinnän kitkeminen, yhtäläisten mahdollisuuksien ja hyvien suhteiden edistäminen, opastuksen ja neuvojen antaminen yksityishenkilöille ja yrityksille lainsäädännön mukaisista oikeuksista ja velvollisuuksista sekä lainsäädännön tehokkuuden seuraaminen. Vuonna 2000, kun vammaisten suojelusta annettu lainsäädäntö oli hyväksytty, perustettiin vammaisten oikeuksista vastaava lautakunta (Disability Rights Commission), jolla on samanlaiset tehtävät. Myös Pohjois-Irlantiin perustettiin kattava tasa- rvolautakunta vuonna 1999. Hallitus tutkii mahdollisuutta siirtyä käyttämään vain yhtä lautakuntaa Isossa-Britanniassa pitkällä aikavälillä ja toteuttaa asiasta laajan kuulemisen.Belgiaan perustettiin yhtäläisten mahdollisuuksien ja rasisminvastaisen toiminnan keskus (CECLR, Centre pour l’égalité des chances et la lutte contre le racisme) vuonna 1993 auttamaan rotusyrjinnän torjumisessa. Sen tehtäviin kuuluvat tutkimusten tekeminen, raporttien julkaiseminen, syrjintään liittyvien suositusten antaminen hallitukselle, koulutuksen järjestäminen ja kansalaisjärjestöjen kanssa käytävän vuoropuhelun koordinointi. Uusissa laeissa sen tehtäväksi asetettiin käsitellä etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän lisäksi kaikkia muitakin syrjinnän muotoja. Myös sen roolia laajennettiin siten, että se voi ottaa vastaan syrjinnän uhrien valituksia, toimia välittäjänä osapuolten välillä ja seurata kahden uuden syrjinnän kieltävän lain täytäntöönpanoa.Alankomaihin perustettiin vuonna 1994 tasaarvolautakunta, joka on riippumaton uskontoon, sukupuoliseen ja poliittiseen suuntautumiseen, kansalaisuuteen ja siviilisäätyyn sekä etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää koskevia valituksia käsittelevä elin. Sen toiminta-alue ulotetaan kattamaan myös ikään ja vammaisuuteen perustuva syrjintä, kun tällä hetkellä käsittelyssä olevat kaksi lakiesitystä hyväksytään. Se voi toteuttaa tutkimuksia oma-aloitteisesti selvittääkseen, esiintyykö joissakin julkishallinnon elimissä tai yksityisen sektorin osissa järjestelmällistä syrjintää, ja se voi tarvittaessa ryhtyä oikeustoimiin sen lopettamiseksi. Sen on julkaistava vuosittain toimintakertomus ja raportoitava joka viides vuosi lainsäädännön tehokkuudesta.Irlantiin perustettiin tasa-arvosta työssä annetun lain (Employment Equality Act) mukaisesti vuonna 1999 tasa-arvoviranomainen, joka on riippumaton elin. Sen tehtäviin kuuluvat syrjinnän kitkeminen ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistäminen. Sen velvollisuutena on myös tiedottaa syrjinnänvastaisen lainsäädännön sisällöstä. Lisäksi perustettiin Comhairle-järjestö kesäkuussa 2000 kansalaisille tarkoitetun informaatiokeskuksen (Citizen Information Centre) verkostoksi. Sen tehtävä on neuvoa heikommassa asemassa olevia, kuten etnisten ryhmien edustajia, oikeuksista sosiaalipalvelujen käyttämiseen. Se tarjoaa myös tietoa vammaisille tarkoitetuista välineistä sekä sellaisten rakennusten suunnittelusta, joissa otetaan vammaiset huomioon.Ruotsiin perustettiin vuonna 1986 etnisten vähemmistöjen valtuutettu, jonka tehtävänä on antaa neuvoja ja apua syrjinnän uhreille, auttaa oikeustoimiin ryhtymisessä ja valvoa määräyksiä lainsäädännön avulla. Vammaisasioiden valtuutettu perustettiin vuonna 1994 ja vuonna 1999 perustettiin seksuaalisen suuntautumisen valtuutettu, jonka tehtävät ovat samat kuin edellä.Suomeen perustettiin tammikuussa 2001 vähemmistövaltuutettu, jolla on samat tehtävät kuin Ruotsin valtuutetulla. On ehdotettu, että viraston toimivaltaa lisättäisiin ja että perustettaisiin uusi toimielin, syrjintälautakunta, jolla olisi valtuudet panna valtuutetun päätökset täytäntöön ja kieltää syrjivä toiminta.Luxemburgin ministeriöidenvälinen komitea, joka tekee esitykset lainsäädännön muuttamiseksi kahden direktiivin vaatimusten mukaiseksi, on ehdottanut erillisen elimen perustamista käsittelemään kaikkia direktiiveissä määriteltyjä syrjinnän muotoja.Myös Itävallan lainsäädännön muutosesityksissä ehdotetaan yhdenvertaisen kohtelun lautakunnan (Gleichbehandlungskommission) ja yhdenvertaisen kohtelun viraston (Gleichbehandlungsanwaltschaft) tehtävien laajentamista kattamaan kaikkinainen syrjintä. Lautakunta tutkii pääasiassa yleisiä syrjintään liittyviä asioita, mutta se voi myös työntekijöiden ja työnantajien välisissä yksittäisissä riitatapauksissa tehdä ei-sitovia päätöksiä. Sen yleisenä tehtävänä on ratkaista asiat sovittelumenettelyn kautta. Yhdenvertaisen kohtelun virasto neuvoo ja avustaa syrjinnän uhreja.

Todistustaakan Jakaminen

Belgiassa tammikuussa 2003 hyväksytyssä kaikkinaisen syrjinnän kieltävässä liittovaltion laissa todetaan, että syrjintätapauksissa voidaan käyttää tilastotietoja (tai ”tilannetestejä”) sen osoittamiseksi, että epätasaarvoisesta kohtelusta on ilmeinen näyttö. (”Tilannetestissä” verrataan tapaa, jolla henkilö käyttäytyy erilaisissa olosuhteissa eli silloin, kun hän esimerkiksi kohtaa etnisen vähemmistön edustajan tai eurooppalaista alkuperää olevan henkilön.) Kun tosiseikat on näytetty toteen, on epätasaarvoisesta kohtelusta syytetyn henkilön velvollisuus osoittaa, että hänen käytökselleen on pätevät syyt.Tanskassa, Espanjassa, Alankomaissa ja Ruotsissa eri syihin perustuvan syrjinnän kieltävään lainsäädäntöön aiotaan sisällyttää samat todistustaakan jakamista koskevat säännökset kuin sukupuolten välistä tasa-arvoa koskeviin lakeihin.

Vastatoimenpiteiden kieltäminen

Belgiassa tammikuussa 2003 säädetty liittovaltion laki suojelee työntekijöitä työnantajien kostotoimilta. Jos työntekijä on irtisanottu, hänellä on oikeus saada työpaikkansa takaisin samoin ehdoin ja edellytyksin kuin aiemmin. Näin on myös Ranskassa, jossa työntekijä, joka ei halua jatkaa samassa työpaikassa, on oikeutettu saamaan korvauksen (joka on vähintään kuuden kuukauden palkka). Vastatoimenpiteet ovat kiellettyjä myös Irlannin lainsäädännössä.Alankomaalaisessa lakiesityksessä, jolla muutetaan yhdenvertaisesta kohtelusta annettua lakia ja vammaan ja ikään liittyvää tasavertaista kohtelua, vastatoimenpiteiden kohteiksi luetaan myös todistajat (kuten direktiiveissä edellytetään) niiden henkilöiden lisäksi, jotka saattavat epätasa-arvoista kohtelua koskevan asian tuomioistuimen käsiteltäväksi. Lisäksi soveltamisalaa laajennetaan myös siten, että siihen kuuluvat muihinkin tilanteisiin kuin työhön liittyvien syrjintävalitusten tekijöihin kohdistuvat vastatoimenpiteet, mikä on jo voimassa Ruotsin lainsäädännössä.Ison-Britannian voimassa oleva lainsäädäntö rotujen yhdenvertaisuudesta ja vammaisista tekee selväksi, että syrjintävalituksen tekijöihin ja todistajiin kohdistuvat vastatoimenpiteet ovat lainvastaisia.

Psitiiviset toimet työmarkkinapolitiikan puitteissa

Ranskassa neljä työmarkkinapolitiikasta ja maahanmuutosta vastaavaa valtion elintä (kansallinen työvoimatoimisto ANPE, maahanmuuton ja syrjinnänvastaisen toiminnan tukirahasto FASILD, työllisyyden ja ammattikoulutuksen pääosasto DGEFP ja väestö- ja maahanmuutto-osasto DPM) tekivät vuonna 2002 kolmivuotisen sopimuksen, jonka tarkoituksena on vahvistaa syrjinnänvastaista toimintaa parantamalla maahanmuuttajien mahdollisuuksia saada valtion työnvälityspalveluja, työpaikkoja ja koulutusta.Ruotsissa on ponnisteltu jo jonkin aikaa etnisten ryhmien työmarkkinaohjelmiin osallistumisen lisäämiseksi, kun taas Suomen hallitus käynnisti maaliskuussa 2001 toimintaohjelman, jonka tavoitteena on muun muassa edistää etnisiin vähemmistöihin lukeutuvien henkilöiden rekrytointia julkisen hallinnon henkilöstöön.Portugalissa kansallinen työllisyyssuunnitelma vuodelle 2002 sisälsi toimenpiteitä, joilla lisätään vammaisten henkilöiden osallistumista työmarkkinaohjelmiin 25%:lla.Useissa maissa on käytössä kiintiöjärjestelmät, joiden mukaan yritysten on otettava työhön vammaisia henkilöitä tai maksettava sakko. Esimerkiksi Ranskassa on ollut vuodesta 1987 lähtien käytössä järjestelmä, jonka mukaan 20:n tai yli 20 työntekijän yritysten henkilöstöön on kuuluttava vähintään kuusi prosenttia vammaisia henkilöitä. Jos näin ei ole, yrityksen on maksettava tietty summa rahastoon. Vastaava järjestelmä on ollut vuodesta 2000 lähtien toiminnassa myös Saksassa, jossa yrityksen työvoimasta vähintään viiden prosentin on oltava vammaisia henkilöitä. Jos poliittista tavoitetta vähentää työttömyyttä vammaisten keskuudessa ei saavuteta, kiintiö nostetaan kuuteen prosenttiin.

Vammaisten tarpeita vastaavat mukautukset

Yhdistyneen kuningaskunnan työnantajat ovat vammaisuuteen perustuvasta syrjinnästä annetusta vuoden 1995 laista lähtien olleet velvoitettuja tekemään ”kohtuullisia mukautuksia” työjärjestelyihin ja toimitiloihin vammaisia varten. Lakiin sisältyy pitkä luettelo toimenpiteitä, jotka saattavat olla tarpeen. Näihin kuuluvat esimerkiksi toimitilojen ja varustelun mukauttaminen, henkilön siirtäminen toiseen työpisteeseen, tehtävien siirtäminen osittain muille työntekijöille ja työaikojen muuttaminen. Siinä määritellään myös ”kohtuullisen” merkitys asianomaisen henkilön saaman hyödyn ja aiheutuneiden kustannuksien ja häiriön suhteen. Lokakuussa 2004 tulevat voimaan uudet määräykset, joilla suojaa vahvistetaan asettamalla työnantajille velvollisuus ryhtyä kaikkiin kohtuullisiin toimiin sen varmistamiseksi, ettei mikään säännös, peruste tai käytäntö tai toimitilojen fyysinen ominaisuus aseta vammaisia selvästi muita epäsuotuisampaan asemaan. Säännöksiä sovelletaan kaikkiin työnantajiin eli myös alle 15 työntekijän yrityksiin, jotka nykyisin eivät kuulu vaatimusten piiriin, ja ne koskevat myös sellaisia ammatteja, kuten asianajajia, poliiseja ja palomiehiä, joita nykyiset säännökset eivät kata. Ne koskevat myös palveluntarjoajia.Myös Irlannissa työnantajia vaaditaan tekemään vammaisten tarpeita vastaavat mukautukset yhdenvertaisuutta työllisyydessä koskevan vuoden 1998 lain nojalla, joskaan niitä ei velvoiteta toteuttamaan toimia, joiden kustannukset ovat enemmän kuin nimelliset. Tilanne muuttuu uuden lainsäädännön myötä, sillä sen sanamuoto on sama kuin direktiivin. Erityinen vuonna 2000 perustettu kansallinen vammaisten asioista vastaava viranomainen aloittaa tutkimusten tai muiden vammaisuuteen liittyvien toimenpiteiden suorittamisen tai antaa ne tehtäväksi. Se auttaa myös tilastotietojen keräämisessä vammaisille tarkoitettujen palvelujen ja ohjelmien suunnittelusta, toteuttamisesta ja valvonnasta.Belgiassa tammikuussa 2003 annetussa liittovaltion laissa todetaan, että vammaisia koskevien kohtuullisten mukautusten tekemättä jättäminen on sellaisenaan syrjintää. Vaatimusta sovelletaan työn lisäksi myös tavaroiden ja palvelujen saatavuuteen.Ruotsissa vuonna 1999 annetussa vammaisten syrjinnän työssä kieltävässä laissa vaaditaan työnantajia ryhtymään kohtuullisiin tukitoimiin vammaisten työllistämiseksi, ylentämiseksi uralla ja kouluttamiseksi. Lainsäädännön laajentamisen mahdollisuus on vielä harkinnassa.Espanjassa, Alankomaissa ja Suomessa tehtyihin yhdenvertaista kohtelua koskeviin lakiesityksiin sisältyy kaikkiin viittaus työnantajille asetettuun velvollisuuteen tehdä kohtuulliset mukautukset vammaisia työntekijöitä varten.

Yhdenvertaista kohtelua koskevat käytännesäännöt

Ranskassa työnantajat ja ammattiyhdistykset ovat solmineet alue- ja paikallistasolla useita sopimuksia, joiden tarkoituksena on lisätä tietoisuutta rotusyrjinnästä. Marraskuussa 2001 annettuun lakiin sisältyy lisäksi artikla, jolla pyritään kannustamaan syrjinnänvastaisten toimintatapojen sisällyttämistä työehtosopimuksiin.Alankomaiden valtion virastot ja kansalaisjärjestöt ovat vuoden 1992 syrjimistä vastaan tehdyn kansallisen julistuksen jälkeen yrittäneet rohkaista tasavertaiseen kohteluun perustuvien käytännesääntöjen käyttöönottoa, ja ne ovat auttaneet yrityksiä ja muita järjestöjä niiden kehittämisessä.Irlannissa hallituksen ja työmarkkinaosapuolten välisen sopimuksen osana on perustettu Framework for the Development of Equal Opportunities Policies (tasavertaisten mahdollisuuksien kehittämiseksi tarkoitettu suunnitelma), jotta yritykset omaksuisivat nämä toimintatavat vapaaehtoisesti ja saisivat tietoa ja tukea toimintaan liittyen. Työnantajille myönnetään apurahoja työpaikkojen mukauttamiseksi vammaisten tarpeisiin ja koulutuksen tarjoamiseksi.

Välillisen syrjinnän määritteleminen

Belgiassa tammikuussa 2003 hyväksytyssä liittovaltion laissa annetaan erikseen sekä välittömän että välillisen syrjinnän määritelmät; välillinen syrjintä määritellään käytökseksi tai toimintatavaksi, joka on näennäisesti neutraali mutta jolla on haitallisia vaikutuksia tiettyihin väestöryhmiin. Espanjassa, Luxemburgissa, Suomessa ja Ruotsissa laadittuihin lakiluonnoksiin sisältyy välillisen syrjinnän määritelmä, joka on sama tai käytännössä sama kuin direktiiveissä annettu määritelmä.Yhdistyneessä kuningaskunnassa välillinen syrjintä on jo kielletty rotujen välisistä suhteista annetulla lailla, mutta siinä käytetty määritelmä on hieman direktiiveissä annettua määritelmää suppeampi. Kuulemismenettelyn pohjalta laaditun ehdotuksen tarkoituksena on muuttaa lakia laajentamalla määritelmää ja käyttämällä samaa sanamuotoa kuin direktiiveissä. Näin suojan piiriin tulee uusia mahdollisia syrjintätapauksia. Samaa määritelmää käytetään myös uudessa uskontoa, sukupuolista suuntautumista ja syrjintää käsittelevässä lainsäädännössä. Tätä yhtenäistä lähestymistapaa perustellaan sillä, että näin työnantajien on entistä helpompi tunnistaa ja muuttaa epäoikeudenmukaiset toimintatavat, ja epäoikeudenmukaisen kohtelun kohteeksi useammasta kuin yhdestä syystä joutuneiden henkilöiden on helpompi ryhtyä toimiin tilanteen korjaamiseksi. Irlannissa voimassa olevat lait kieltävät jo välillisen syrjinnän, mutta määritelmä muutetaan vastaamaan direktiivejä.

Häirinnän torjuminen

Belgiassa tammikuussa 2003 annetussa syrjinnänvastaisessa laissa kielletään erikseen häirintä, joka on määritelty varsin samaan tapaan kuin direktiiveissä. Tilanne on sama myös Espanjassa, Alankomaissa, Suomessa ja Ruotsissa tehdyissä lakiluonnoksissa. Ruotsissa nykyiset lait jo sisältävät työnantajille asetetun velvollisuuden tutkia häirintätapaukset ja ryhtyä tarvittaviin toimiin sen lopettamiseksi.Ranskassa annettiin tammikuussa 2002 yhteiskunnan nykyaikaistamisesta työlainsäädäntöä muuttava laki, jonka mukaan työntekijöillä on oikeus suojeluun sellaista henkistä häirintää vastaan, jonka tarkoitus tai seuraus on työolojen huonontuminen tavalla, joka loukkaa työntekijän arvoa, vahingoittaa hänen fyysistä tai henkistä terveyttään tai haittaa urakehitystä.Yhdistyneessä kuningaskunnassa häirintä on jo kielletty voimassa olevan lainsäädännön nojalla, ja vakiintuneessa oikeuskäytännössä käytetty määritelmä on hieman direktiivien määritelmää laajempi. Jotta suojan taso ei heikentyisi, ehdotuksena on määritellä häirintä tilanteeksi, jossa joko loukataan henkilön arvoa tai luodaan uhkaava, vihamielinen, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. ”Joko-tai” korvaa siten direktiivissä olevan ”ja”-sanan.Irlannissa häirintä on jo kielletty voimassa olevan lainsäädännön nojalla.Code of Practice on Sexual Harrassment and Harrassment at Work (seksuaalista häirintää ja työpaikkahäirintää koskeva lakisääteinen käytännesääntö) annettiin vuonna 2002, ja se antaa käytännön opastusta häirinnän määrittelystä, häirinnän ehkäisystä ja toimenpiteiden toteuttamisvaiheista häirintätapauksissa.